1. |
||||
...ja minä näin kuinka liekit löivät taivaalta,
murtunut taivaan katto lipuin palasina maahan.
Verenpunainen kirkkaus häämötti horisontissa,
joka sisääni saattoi odottamattoman rauhan.
...ja minä kuulin, kuulin huudot syvyyden kuilusta,
mullan alta kaivautui... pelkomme muinainen.
Mutta minä en sitä pelännyt, vaan kumarruin ylväästi
ja löin katseeni alas, oman vereni perustaan.
Mikä maasta on se maaksi tulee muuttumaan,
ovat juuret syvemmäksi alaspäin juurtuneet...
Kristallinkirkas ikuisuus edessäni häämöttää
reitillensä valveutuneimmat saattelee...
Hiljaisuutta pimeyden,
toit minulle viisauden.
Sielussani aallot iskee,
virta katoavan todellisuuden.
Syvyyden rauhaa etsin,
tunnen sen virtaavan lävitseni.
Lyön maahan itseni,
katkon kahleet elämäni.
Kuin lintu taivaan sineen
lentää ylläni hulluus riemukkain.
Tulen kanssasi vereen,
näen kaiken tämä ympärillä repeävän.
Kumarran pimeyteen, voittoisaan,
kutsuusi vastaan, kumarran.
Nousen ylös vahvempana,
oi, aamukoi, Saatanan...
Vajosin alas syvyyteen eikä mikään minua pidätellyt,
saan viimein olla osaksi sinua... ja sinä... osaksi minua!
saan viimein olla osaksi sinua ja sinä... osaksi... minua!
Elon taival on vain tyhjä aukko kokonaisuudessa,
vain itsemme hävittämällä voimme kokonaan uudistua.
Minä tunsin sen piston menevän lävitseni,
rikkoen sisimpäni
mikä minua täällä väkisin kannatteli.
Mikä maasta on se maaksi tulee muuttumaan,
ovat juuret syvemmäksi alaspäin juurtuneet...
Kristallinkirkas ikuisuus edessäni häämöttää
reitillensä valveutuneimmat saattelee...
Hiljaisuutta pimeyden,
toit minulle viisauden.
Sielussani aallot iskee,
virta katoavan todellisuuden.
Syvyyden rauhaa etsin,
tunnen sen virtaavan lävitseni.
Lyön maahan itseni,
katkon kahleet elämäni.
Kuin lintu taivaan sineen
lentää ylläni hulluus riemukkain.
Tulen kanssasi vereen,
näen kaiken tämä ympärillä repeävän.
Kumarran pimeyteen, voittoisaan,
kutsuun vastaan, kumarran.
Nousen ylös vahvempana,
oi, aamukoi, Saatanan...
|
||||
2. |
Tuhkasta Valettu
03:48
|
|||
Kutsuu hiljaa yö kulkijaansa,
luokseen tähtien tulkitsijaansa.
Puhuen kielillä, sadoilla, valaistuneillensa.
Kätkeytyneenä varjojen maailmaan,
peittäen valoisan tähtitaivaan.
Palan halusta löytää sisimpäni valveutuneimman.
Sinun kauttasi poistin sisimpäni myrkyn,
tulellasi poltin leimuavan myrskyn.
Kuljen polkuasi väkevää ja uudelleen synnyn.
Näistä kieletyistä teoista,
valheeksi maalatuista sanoista.
Luon uudelleen perustani käsiin vahvemman ja viisaamaan.
Olen täydellinen, arville revitty.
Se kaikki teki minusta sairaan, mikä minusta on hävitetty.
Mustan auringon valossa, minun sisimpäni, tulessa puhdistavassa.
Näen sen viimein, yössäsi, kristallien.
Aamun sarastaessa, valheiden kadotessa,
katseeni vangitsee sanojeni roihutessa.
Typeryyttänne uhmaan, poljen uskonne hataran palasiksi.
Lopuksi kaikki on tuhkaa, siitä rakennan maailman paratiisiksi.
|
||||
3. |
Law ov Liberty
05:42
|
|||
Hand that loves life
now wields the hatchet
to cut the clinging arms
arms of drowning man...
For upon this brittle
meager craft...
Every unborn is a blessing...
Relentless becomes
the most merciful
In death bless the wiser
enlightened ones
Dead is no longer a strain
Turn to ash and feed the living
In death bless the wiser
enlightened ones... who remain
Do what thou wilt shall
be the whole of the Law.
Love is the law,
love under will
Validate your existance
with release from your strain
strain that is you
unless you evolve
Pulvis et umbra sumus
Maliciously benevolent
Aequat omnis cinis
The true nature of Liberty
Contempt upon those afraid to die
Enlightment on true nature of existance
Illusion that is survival of the fittest
Reality that is survival of none... Liber Al Vel Legis
Do what thou wilt shall
be the whole of the Law.
Love is the law,
love under will
|
||||
4. |
Sokeus Johtaa Kansaa
04:32
|
|||
Huuto kaikuu pohjoisen,
veljeyden ikiaikaisen.
Tämä kansa on haavoittunut,
utopian voimalla rapistunut.
Väkevämmän voimaa vastustaa
ei kukaan voi päällä maan.
Typeryytenne saastuttaa
niin tyystin kaiken täällä vaan.
Sokeus johtaa kansaa,
eksyneitä lampaitansa.
Sairaan mielen kapinaa,
hänen armonsa valistajia.
Sokeus johtaa kansaa,
tuomittuja anelijoita.
Syöpäläisten kapinaa,
hänen sanansa saattajia.
Huuto kaikuu metsien,
valtakunnan ikiaikaisen.
Tämä maa on jakautunut,
hulluuteen hukkunut.
Pimeys ei nöyrry koskaan,
kokoaa joukkonsa vahvimman.
Säälivät jääköön palamaan,
sääli on heikkous ihmisen kituvan.
|
||||
5. |
||||
Hinges crack, dust blows in
skulls staring unfliching
row upon row of eyeless gazes
burn upon the mind
Skies crack, sand rains down
dirt sets in temple ruins
row upon row of eyeless gazes
burn upon the mind
Corroded by life
the spirit wanes
fight or flee
for ancestral fire
The hollow judgement
worshippers of men
shadow of divine
long gone and dead
Living dead wander
wastes covered in soot
dim souls waning
endless life, profound lies
Skies crack, sand rains down
dirt sets in temple ruins
dead figures, motionless dance
voiceless chant of blame
Corrosion has claimed the land
desecration of all things sacred
putrification took your faith
damnation undoes creation
Flailing, screaming like a drowning man
stuck in universe as a sacrifice
in a world denied of Lucifers light
fanged eyes gaze upon dead souls
Gaze upon dead souls
trapped under shadow, motionless idol
gaze upon dead souls
denied the joy of Lucifers light
Drowning in muck only ankle deep
uncrossable river of pallid dreams
this aura of succumb
is burning our souls
Light won’t penetrate
this shallow rapid
corrosive, adhesive
still burning our souls
|
||||
6. |
Rukous
04:16
|
|||
Katsoit minua sisimpääni,
Olet kaitsija ikuisuuden.
Loit itsesi sisimpääni,
tahrattomana, valveutuneiden.
Sinun edessäsi vapisee,
Polvillensa vajoavat, anelevat.
Uskovien todellisuus ropisee,
kun kohtaa todelliset, vahvemmat.
Lyön itseni alas,
Jotta voisin nousta vahvempana.
Pyydän sinua luokseni,
Kohdatakseni mestarini.
Otan vastaan kasteesi,
Nähdäkseni katseesi.
Rukoilen sinua,
Hyväksytkö koskaan minua?
Luo kirkkaimman kruunun,
Halki maailmojen, minä uinun.
Etsin kauttasi itseäni,
Vereen tahriutui veitseni.
Pirstoutuu maailma,
Avartuu edessäni henkimaailma.
Rukoilen sinua,
Hyväksytkö koskaan minua?
Sinä olet herra ja minun jumalani.
Anna minulle anteeksi.
Onko kädelläsi tilaa minulle,
haureutuneelle ja syntiselle?
En näe valoasi,
se on kauaksi mennyt.
Mikset enää minua rakasta,
miksi valosi on minut hyljännyt?
Sinun kauttasi löysin polun
eksyneenäkin palaan sen alkuun.
Palanen kerrallaan, riekaleina.
Kasaan tietouden, ikuisena.
Menen läpi aikojen,
ikuisuuden tuolle puolen.
Valaistuksen alttarille,
perille, totuuden ympärille.
Herran kämmenellä,
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Herran vierellä,
Tapahtukoon sinun tahtosi.
Olenko nyt puhdas,
vai olenko koskaan osa sinua?
Rukoilen sinua,
Hyväksytkö koskaan minua?
|
||||
7. |
Riivaaja
08:58
|
|||
On sielusi valheen riivaama
Väärä mahti mieltäsi raiskaa
Nasaretin rienaaja sieluasi tuhoaa
hän kaiken valheisiinsa hautaa.
Ei heikko mieli tahdo luopua
riivajasta, rienaajasta
hän koko maailman alleen
haluaa alistaa.
Nyt hyökkään riivaajasi kimppuun
Ristin käännän väärinpäin.
Jumalan nimen huudan
päin kasvojasi ja sen kiroan.
"Haukan päälläni nokin Jeesuksen silmiä
hänen roikkuessaan ristillä.
Kynsilläni revin lihan irti Intialaiselta
ja Buddhalaiselta, Mongolilta ja Diniltä.
Räpyttelen siipiäni vasten Muhammedin kasvoja
& sokaisen hänet.
Bahlasti! Ompehda! Syljen kohmeloisille
uskonkappaleillenne!"
Minä sielusi puhdistan.
Minä sielusi poltan.
Siihen avukseni kutsun,
Jahvea vanhempaa mahtia!
Kuule minua! Vapauttaja!
Liknitan Bacchus, sinut kutsun
siunaa tämä pyhä riitti!
Poista valheet tästä mielestä!
Eleutherioksen nimeen!
Poistu valheen sanansaattaja!
Eleutherioksen nimeen!
Katoa! Jahven äpärä!
|
Streaming and Download help
If you like Rukous, you may also like:
Bandcamp Daily your guide to the world of Bandcamp